Home kestävät valinnat Ekologisten, kasviperäisten materiaalien hyödyntäminen (urheilu)vaatteissa

Ekologisten, kasviperäisten materiaalien hyödyntäminen (urheilu)vaatteissa

by Noora

Tekstiiliteollisuus etsii tällä hetkellä yhä ympäristöystävällisempiä materiaaleja, jotka voivat korvata kokonaan tai osittain vaatteissa käytettäviä uusiutumattomista luonnonvaroista valmistettuja materiaaleja. Vastuullisesti toimivien vaateyritysten tavoitteena on pystyä valmistamaan tuotteita, joita on mahdollista tuottaa entistä vähemmän ympäristöä kuormittavista, kierrätettävistä materiaaleista. Öljyn rynnistäessä markkinoille 1950-luvulla monen kasvipohjaisen materiaalin kehittäminen keskeytyi, sillä sen valmistaminen oli vallitsevassa tilanteessa kannattamatonta, eli liian kallista (Hyvä, paha muovi).

Yli 70 % kaikista tektsiiliteollisuuden käyttämistä materiaaleista on synteettisiä ja ulkoilu- ja urheiluvaatteissa tämä osuus on vieläkin korkeampi, sillä niissä käytetään useimmiten joustavia, kosteutta hyvin imeviä tai säältä suojaa antavia, kyllästettyjä materiaaleja, kuten polyamidia tai polyesteria. Viime aikoina markkinoille on tullut paljon kierrätetystä muovista (esim. Econyl, Reperve), valmistettuja urheiluvaatteita, jotka toki poistavat painetta uusien raaka-aineiden hyödyntämisestä, mutta eivät välttämättä ole käsittelyprosessiltaan erityisen ekologisia. Esimerkiksi kierrätetystä polyesterista valmistettu fleece jättää edelleen jälkensä vesistöihin siitä irtoavan mikromuovin muodossa.

Urheiluvaatteessa käytetyn materiaalin ekologisuuteen vaikuttaa paitsi itse materiaali, myös se minkälaisen prosessin valitun materiaalin työstäminen sen käyttötarkoitukseen sopivaksi vaatii. Näiden lisäksi urheilu- ja ulkoiluvaatteet usein kyllästetään tai käsitellään erilaisilla aineilla, jotka tekevät vaatteesta entistä paremmin urheiluun sopivan. Valitut materiaalit, kuidut ja kemialliset aineet vaikuttavat siihen miten ekologinen tuote on valmistaa, ja myös siihen millaisen kuorman se ympäristöönsä jättää käytön aikana.

Tämä juttu on jatko-osa tai päivitys tämän blogin alkuaikoina kirjoittamaani Opas ekologisemman urheiluvaatteen valintaan -artikkeliin, jossa käsitellään laajasti ns. perinteisesti urheiluvaatteissa käytettäviä materiaaleja. Nyt ajatuksena on kurkata materiaaleihin, joita toivottavasti pian alkaa näkyä yhä useamman (urheilu)vaatteen materiaalilapussa.

Activated Silk™ on Evolved By Naturen kehittämän teknologian avulla silkkiproteiinista ja vedestä valmistettava raaka-aine, jolla voidaan korvata erilaisia synteettisiä aineita, joita käytetään urheiluvaatteissa mm. estämään hajujen muodostumista ja siirtämään kosteutta iholta. Activated Silk™ teknologiaa voidaan hyödyntää myös mm. ihon- ja hiustenhoitoon tarkoitetuissa tuotteissa. Yhdysvaltalainen Gentrue on ensimmäinen urheiluvaatevalmistaja, joka on korvannut viimeistelyssä käytetyt kemikaalit täysin luonnollista Activated Silk™ -teknologialla.

Ecovero™ on itävaltalaisen Lenzing-yrityksen kehittämä aiempaa ympäristöystävällisempi viskoosi, jonka tuotannon hiilidioksidipäästöt ja vedenkulutus ovat jopa 50 % pienemmät kuin tavallisen viskoosin. Lenzing™ Ecovero™ -materiaalin raaka-aineena käytetään ainoastaan kestävästi hoidetuista ja tuotantopaikkojen lähellä sijaitsevista metsistä peräisin olevaa FSC- tai PEFC-sertifioitua puuta. Tuotanto tehdään suljetussa kierrossa, jolloin yli 99,5 % tuotannossa käytetyistä liuottimista otetaan talteen, puhdistetaan ja käytetään uudelleen. Ecovero™ kuitu on myös kompostoituvaa ja biohajoavaa.
Ecoverolla on viskoosin hyvät ominaisuudet, se on miellyttävän tuntuinen ja pehmeä iholla, laskeutuu kauniisti ja kuivuu nopeasti. Suomalaisista yrityksistä ainakin Voglia ja Nosh hyödyntävät mallistoissaan Ecoverosta valmistettuja vaatteita.

Myös Tencel™ Lyocell on Lenzingin selluloosasta valmistama muuntokuitu. Materiaalin raaka-aineena käytettävä selluloosa on peräisin FSC- tai PEFC-sertifioiduista ja vastuullisesti hoidetuista metsistä. Tencel™ Lyocell -kuitu valmistetaan energiatehokkaasti suljetussa kierrossa, jossa 99 % kehruussa käytetyistä liuottimista ja vedestä saadaan talteen uudelleenkäytettäväksi. Lopputuote on ominaisuuksiltaan viskoosin kaltainen, mutta sen tuotantoprosessi on ympäristöystävällisempi eikä sisällä viskoosin tuotannossa käytettyä haitallista rikkihiiltä.

Mylo™ on Bolt Threadsin sienirihmastosta valmistama nahan kaltainen materiaali, jonka kehitystyötä tukevat mm. Adidas ja Lululemon. Ensimmäiset Mylosta valmistetut tuotteet saadaan markkinoille tämän vuoden aikana. Mylo ei ole 100 % biopohjainen materiaali, sillä sen viimeistelyssä käytetään edelleen myös uusiutumattomia materiaaleja. Se on kuitenkin huomattavasti keinonahkaa ekologisempi vaihtoehto nahalle. Ehkä huomionarvoinen asia on, että myös eläimen nahasta valmistettujen tuotteiden viimeistelyyn käytetään erilaisia aineita, jotka sisältävät uusiutumattomia raaka-aineita. Ainakin Lululemon on tutkinut Mylo:n hyödyntämistä joogamatoissa ja tarvikkeissa.

Rilsan®/Nylon 11/Polyamidi 11 (PA11) on Arkeman riisipavuista eli risiiniöljystä valmistama , biopohjainen vaihtoehto öljypohjaiselle nylonille. Rilsania voidaan käyttää joustavissa urheiluvaatteissa ja esimekriksi kenkien välipohjissa ja suksien päällysteissä.

Liettualainen ABOUT hydöyntää vaatteiissan luonnonkuituja, kuten Lyocellia ja elintarviketeollisuuden jätteestä valmistettua soijakuitua.

Soybean Protein Fiber (SPF) tai soijasilkki ei ymmärtääkseni ole kenenkään yksittäisen toimijan patentoima materiaali ja se on kehitettykin jo 1940-luvulla, mutta on yksi niistä materiaaleista, joka jäi öljyn jalkoihin ja sitä ei koskaan jalostettu kaupalliseen tarkoitukseen. Yhä kasvavien vastuullisuusvaatimusten myötä näyttää siltä, että soija – myös vaatteiden valmistuksessa olisi yleistymässä. Soijakuitu valmistetaan soijan käsittelyn ja tofun valmistuksen sivutuotteista ja se on ns. keinotekoinen selluloosamateriaali, eli se muuttuu kasvista langaksi kemiallisen manipulaation avulla. Soijakuidun tuotantoprosessissa käytetyt kemikaalit voidaan myös suurilta osin hyödyntää uudelleen, mikä tekee soijakuidun tuotannosta lähes suljetun kierron tuotannon.

Liettualainen ABOUT käyttää vaatteissaan laajasti elintarviketeollisuuden jätteestä syntynyttä soijamassaa, tarkemmin soijaöljyä valmistavien yritysten tuotantojäämiä. ABOUTin käyttämä geenimanipuloimaton soija on peräisin Kiinasta, josta soijamassakuitu lähetetään Portugaliin kehrättäväksi. Kankaan kudonta ja loppuvaatteiden valmistus tapahtuu ABOUTin tehtaalla Liettuassa. ABOUTin vaatteet valmistetaan sen omassa tehtaassa. Liettualainen Utenos Trikotažas on ensimmäinen valmistaja maailmassa, joka on yltänyt Greenpeacen vaatteiden valmistamista koskeviin ympäristöstandardeihin.


Erilaiset jälkikäsittelyaineet parantavat tekstiilien ominaisuuksia, mutta voivat myös ärsyttää ihoa ja olla haitallisia luonnolle.

Urheiluvaateostoksilla kohtaa usein myös lupauksiin, jotka kertovat vaatteen olevan antibakteerinen tai vähentävän hienhajua. Yleensä tämä tarkoittaa vaatteiden hopeakäsittelyä, joka ei ole ympäristön kannalta täysin riskitön toimenpide.

Vastuullisista vapaa-ajanvaatteistaan tuttu Pangaia on yksi innokkaimmin erilaisia kasvipohjaisia materiaaleja ja käsittelyaineita tutkiva ja yritys, joka myös julkaisee pieniä kokoelmia, joissa uusia innovaatioita testataan käytönnössä. Pangaian kehittämällä PPRMINT™ käsittely neutraloi ja estää hajua aiheuttavien bakteerien kasvun. Antibakteeristen ominaisuuksiensa ansiosta PPRMINT™:llä käsiteltyjä vaatteita voi käyttää monta kertaa ennen kuin ne tarvitsevat pesua. Piparmintun eteerinen öljy uutetaan höyryttämällä ja ilman liuottimia tai muita kemikaaleja. Antibakteerinen piparminttuöljy on luonnollinen vaihtoehto hopeananohiukkasten käytölle.

Myös Polygiene®-hopeakäsittely on ekologinen vaihtoehto pesukoertojen vähentämiseen ja hienhajun torjumiseen, sillä se perustuu hopeasuoloihin, eikä haitalliseen nanohopeaan. Eli jos mikäli haluat valita urheilutekstiilin, joka on käsitelty aineella, joka auttaa pitämään vaatteet raikkaana urheiluvaatteille tyypillisistä hajuista ja vähentämään pesun tarvetta, valitse käsittelyaine, joka ei sisällä ympäristölle haitallisia aineita. 

Eukalyptuksesta ja merilevästä valmistettu C-FIBER™ on sekin Pangain laboratoriossa kehitetty pehmeä täysin kasviperäinen ja täysin biohajoava materiaali. Merilevä on luonnollisesti uusiutuva luonnonvara, jonka kasvatukseen ei sitäpaitsi tarvita laisinkaan makeaa vettä. Lyocellille tyypillisessä tuotantoprosessissa kuiduksi muuttuu myös SeaCell, jota hyödynnetään t-paidoissa ja muissa pehmeissä urheiluvaatteissa, kuten jooga- ja alusvaatteissa.

Merestä kerättävien haitallisten levien hyödyntämiseen erilaisissa tuotteissa tähtää myös Suomalainen Origin by Ocean, joka tällä hetkellä kehittää ja pilotoi ensimmäisiä tuotteitaan.

Ps. Jos haluat kokeilla miltä soijakuidusta valmistetut vaatteet tuntuva päällä, koodilla NOORA20 saat 20 % alennuksen ABOUTin normaalihintaisista vaatteista. Koodi on voimassa 6.3.2022 asti.


Lähteet/lue lisää

Treenipaidassasi voi piillä ympäristöriski – tekstiileissä käytetyt hopeahiukkaset päätyvät vesistöihin: https://yle.fi/uutiset/3-9680188
Fabric from food waste: https://mavolu.com/blogs/news/fabric-from-food-waste-soy-fibre-for-fashion-and-textiles
Materiaaliopas, Anniin Nurmi: https://www.anniinanurmi.fi/materiaaliopas/

Kiinnostaisiko sinua myös?

Jätä kommentti