Hyvä, paha muovi

2.4K

Mikäli kaipaat lyhyttä tietopakettia muoveista ja siitä, miten omilla valinnoillasi voit vähentää muovijätteen määrää ja edistää kiertotalouden kehittymistä, tämä juttu on sinulle. Jos haluat vielä syventää muovitietouttasi suosittelen lukemaan hiljattain julkaistun ja selkokielisen Hyvä, paha muovi -teoksen.

Johanna Kohvakan ja Liisa Lehtisen kirjoittama Hyvä, paha muovi (Vähennä viiisaasti), kokoaa yksiin kansiin kaiken, mitä sinun tarvitsee tietää muovista, pystyäksesi käsittelemään muoviin littyvää kirjoittelua ja saadaksesi kuvan siitä, missä muovia tarvitaan ja missä se on turhake.

Kirja puuttuu asiallisesti mustavalkoiseen muovikeskusteluun ja vastaa mm. kysymyksiin siitä, miksi muovi on keksitty, olisiko maailma parempi paikka ilman sitä ja mikä on muovin ja meidän tulevaisuus? Luettuasi kirjan sinulla on paljon paremmat valmiudet selviytyä muovikeskustelusta ja verrata erilaisia tuotteita keskenään. Ehkä pysähdyt miettimään mitä tuotteelle tapahtuu sen elinkaaren jälkeen, pörhistäydyt kierrättämisen kanssa ja innostut kiertotalouden ajatuksesta. Tieto auttaa tässäkin.

Faktoja muovista

Muovi keksittiin 100 vuotta sitten korvaamaan monen muun luonnolle vähintään yhtä haitallisen materiaalin käyttöä. Sotateollisuudesta muovi ui kuluttajatuotteisiin ja sen käyttö lisääntyi nopeasti. Muovin kertakäyttökulttuurin voidaan katsoa alkaneen influenssapandemiasta, kun kertakäyttökuppi yleistyi espanjantaudin myötä. 60- ja 70-luvut olivat muovin (ja muovipussien) kulta-​​aikaa ja vasta 80-luvulla aloimme soveltaa realistisempaa lähestymistapaa muoviin ja harkita uudelleen, missä se toimii sopivimpana materiaalina. Monessa käyttötarkoituksessa muovi on edelleen paras ja ympäristöystävällisin saatavilla oleva materiaali.

Materiaalina muovi on kestävä, kevyt, edullinen ja helppo muotoilla. Muoveilla on paikkansa mm. pakkaamisessa, rakentamisessa, terveydenhuollossa, ilmailussa, elektroniikassa, tekstiileissä ja muina muovihyödykkeinä. Esimerkiksi ajoneuvoissa ja lentokoneissa muovin käyttö on tehnyt ajoneuvoista paljon kevyempiä, mikä puolestaan ​​on vähentänyt tarvittavan polttoaineen määrää. Sairaaloissa kertakäyttöisetkin muovihyödykkeet ovat erittäin perusteltuja, sillä ne takaavat korkean hygieniantason. Muovipakkaukset pidentävät myös elintarvikkeiden käyttöikää ja varmistavat korkeamman hygienia- ja elintarviketurvallisuuden kuljetuksen ja varastoinnin aikana.

Muovit ovat niin suuri osa nykyajan arjesta, että emme edes tunnusta kaikkia ympärillämme olevia muovituotteita. Kertakäyttöisestä muovista käytyjen keskustelujen perusteella kaikenlaisista muoveista on tullut pahoja. Ilman muovia meidän hyvinvointitasomme kuitenkin laskisi. Muoviosia ja tuotteita on kaikkialla: ruumiissamme, kodeissa, hyödykkeissä, vaatteissa, infrastruktuurissa ja jopa avaruudessa.

Muovin määrä maailmassa on lisääntynyt voimakkaasti. Muovin keksimisen jälkeen maailmanlaajuisesti on tuotettu 8,3 miljardia tonnia muovia. Puolet tästä määrästä on tuotettu viimeisen 13 vuoden aikana. Paras asia muovissa on se, että teoriassa voimme kierrättää sen loputtomasti, mutta tästä 8,3 miljoonasta tonnista kuitenkin 5,8 miljardia tonnia päätyy jätteeksi, josta: 9% kierrätetään, 12% poltetaan energiaksi ja 79% on päätynyt kaatopaikkoihin tai jätetty ympäristöön.

Jos näin jatkuu, vuoteen 2050 mennessä 12 miljardia tonnia muovijätettä on kaatopaikoilla tai makaa ympäristössä ja maailman merissä on enemmän muovijätettä kuin kalaa.

Näiden lukujen perusteella on helppo tehdä johtopäätös siitä, että meidän on muutettava muovin käyttötapaa tai lopetettava sen käyttö kokonaan. On kuitenkin paljon muita tekijöitä, jotka on otettava huomioon. Jos tarkastellaan muovin koko elinkaarta, ympäristövaikutukset ovat pienemmät kuin paperilla ja pahvilla. Muovin korvaaminen muilla materiaaleilla lisää ympäristövaikutuksia 2,7 kertaa.

Minkä tahansa tyyppisistä materiaaleista tulee ongelma vieraassa ympäristössä, joten muovista tulee todellinen ongelma, kun ne loppusijoitetaan ympäristössä väärin. Se aiheuttaa uhan koko ekosysteemille. Kaikki muovityypit hajoavat pienemmiksi kappaleiksi ja niistä tulee mikro- ja nanomuoveja, jotka pysyvät ympäristössä.

Biomuovit eivät ratkaise muoviongelmaa

Tällä hetkellä paljon palstatilaa saavat erilaiset “uudet biopohjaiset muovi-innovaatiot”, muovin historiasta on kuitenkin hyvä tietää se, että aivan aluksi muovit olivatkin biopohjaisia. Öljyn äkilliseti parantunut saatavuus ja edullinen hinta kuitenkin syrjäytti biopohjaisten muovien kehittämisen ja tuotannon nopeasti.

“Biohajoavien” muovien myyntilupaukset ovat saanut ainakin oman pääni pyörälle. Harvinaisen epäilyttävältä tuntuu nimittäin ruveta laittamaan muovipakkausta biojäteastiaan ja itse asiassa tämä fiilis onkin oikea!

Biomuoviksi voidaan kutsua muovia, josta vähintään (tai vain) 20 % on kasvi- tai eläinpohjaista raaka-ainetta. Biohajoavalla muovilla taas tarkoitetaan muoveja, joiden polymeerketjut pilkkoutuvat herkemmin kuin perinteisten muovien polymeeriketjut. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että muovi on suunniteltu pilkkoutumaan tietyssä lämpötilassa, kosteudessa ja happamuudessa, eli “kompostoitumaan”.

Kompostoituvuuden käsite on ongelmallinen, sillä biomuovi määritellään hajonneeksi kun sen partikkelikoko on alle 2 mm, eli käytännössä muovi on muuttunut silloin mikromuoviksi.

Biohajoava muovi ei siis sovellu kierrätettäväksi, eikä se kuulu luontoonkaan. Ajatus biohajoavan muovin valmistamisesta ei myöskään tuo kiertotalouden periaatetta. Biojätteiden keräämiseenkin soveltuu biopussia paremmin kartonkipakkaus tai paperipussi.

Muovin kiertotalous

Kiertotalous tähtää talousjärjestelmään, jossa tuotteet ja raaka-aineet kiertävät loputtomiin. Kiertotaloudessa tuotteeen elinkaari ei ole lineaarinen, vaan se muodostuu useista sykleistä ja jätteestä tulee arvokasta raaka-ainetta, joka kerätään tehokkaasti talteen. Itse tuotteen on tarkoitus pysyä käytössä mahdollisimman pitkään, eli tuotteet tulisi suunnitella korjattaviksi ja muokattaviksi.

Kiertotalouden onnistumisen edellytyksenä on kierrätettäväksi ja kestäväksi tarkoitettujen tuotteiden suunnittelu ja nykyistä tehokkaampi jätteiden lajittelu. Tällä hetkellä meillä ei ole siihen tarvittavaa infrastruktuuria. Keskeinen ongelma on tuhansien erityyppisten muovien variaatio. Meillä ei ole järjestelmää, joka kerää ja kierrättää ne kaikki erikseen.

Kuluttajan vastuu

Kannattaa myös muistaa, että olipa kyse muovista, lasista, keramiikasta, metallista tai paperista, niiden valmistuksella on kielteisiä vaikutuksia ympäristöön. Tästä syystä on tärkeää hankkia tuotteita harkitusti ja sanoa ei kertakäyttökulttuurille. Vaihda turha tavara elämyksiin ja muista tämä myös lasten kohdalla. En ole koskaan kohdannut niin paljon turhia muovitavaroita, kuin perheissä, joissa on alle kouluikäisiä lapsia ja lastenhuoneet pursuavat muovileluja, joiden käyttöaika jää maksimissaan muutamaan vuoteen.

Tee ainakin nämä

• Arvioi omaa muovituotteiden kulutusta ja vähennä tarpeetonta kulutusta.
• Iso osa kotiin päätyvästä muovista tulee ruokakaupasta. Osa muovijätteestä on onneksi helppo jättää kauppaan. Esimerkiksi banaaneja ja monia muita hedelmiä tai vihanneksia ei tarvitse pakata hedelmäpussiin. Valitse hedelmille kestopussi, johon sujautat hedelmät ja vihannekset punnituksen jälkeen. Kaikki hintatarrat voi liimata kassin kylkeen.
• Monissa tuotteissa muovipakkaus on kuitenkin ainoa perustellusti hyvä pakkausvaihtoehto. Silloin kannattaa valita se, jossa muovia on vähiten.
• Pakkaa ostokset kestokassiin ja jätä muovikassi ostamatta.
• Vähennä muovin käyttöä keittiössä: Hanki tarpeeseen metallisia tai keraamisia kulhoja sekä puisia kapustoja ja leikkuulautoja. Huom! Älä osta uusia tuotteita ehjien muovivälineiden tilalle, mutta niiden hajotessa tilalle voi valita ei-muovisen vaihtoehdon.
• Valitse vähemmän muovia kylpyhuoneeseen ja kauneudenhoitoon. Sano ei kosmetiikalle, joka sisältää mikromuoveja, suosi palasaippuoita ja uudelleen täytettäviä pumppupulloja.
• Vältä mustia ja voimakkaan värisiä muovipakkauksia ja opettele erottamaan materiaalit toisistaan ja pesemään purkit ennen muoviastiaan nakkaamista.
• Suosi luonnonkuiduista tai kierrätetyistä materiaaleista valmistettuja vaatteita.
• Lajittele ja kierrätä muovijäte niin huolellisesti kuin mahdollista. Taloyhtiön muovinkerräysastiaan kuuluu karkeasti sanottuna pakkausjäte: HSY:n ohje muovien lajitteluun ja kierrätykseen.

Oheinen muovien lajitteluohje on koottu Suomen Uusiomuovin ja Hyvä, paha muovi -kirjan kierrätysohjeista. Voit tulostaa sen itsellesi ja kiinnittää vaikka roskiksen oveen auttamaan lajittelussa. Muista myös aina puhdistaa kierrätykseen menevä muovi. Lataa ja tulosta muovien lajitteluohje tästä.

Suosimalla kotimaisia uusiomuovista valmistettuja tuotteita, luot markkinaa uusiomuovituotteille ja edesautat kierron syntymistä.

Huomioi, että todennäköisesti myös vaatekaappistasi löytyy paljon muovia. Muovilla on vaatteissa paikkansa, mutta opettele lukemaan tuotteiden materiaalilaput ja hanki aina harkitusti, käyttötarkoitukseen sopivin vaate, joka on valmistettu vastuullisesti ja oikeasta materiaalista. Muovinen “villapaita” eli neule ei esimerkiksi ole mitään muuta kuin tarpeeton muotivaate.

Olen kirjoittanut aiemmin melko laajasti siitä miten muovia käytetään tekstiiliteollisuudessa ja millä nimillä ne löytyvät pesulapuista Oppaassa ekologisemman urheiluvaatteen valintaan. Täss jutussa myös lisää mikromuovista, jonka olen tässä kirjoituksessa tarkoituksella jättänyt pienemmälle huomiolle. Kannattaa kurkata myös Nepran hiljattain julkaisema Sportwear & Microplastics -kirjoitus mikäli haluat tietää lisää mikromuoveista.

Aalto kasvaa

Monet maailman suurimmat pakkausmateriaalien myyjät, brändit, vähittäismyyjät ja kierrättäjät sekä hallitukset ja kansalaisjärjestöt – ovat allekirjoittaneet New Plastics Economy Global Commitment -sitoumuksen. Allekirjoittaneet sitoutuvat poistamaan ongelmalliset tai tarpeettomat muovipakkaukset ja siirtymään kertakäyttöpakkauksista uudelleenkäytettäviin pakkauksiin; varmistamaan, että kaikki muovipakkaukset voidaan helposti ja turvallisesti kierrättää tai kompostoida; ja lisäämään uudelleen käytettävän tai kierrätetyn muovin määrää uusissa pakkauksissa tai tuotteissa vuoteen 2025 mennessä. Sitoumuksen ovat allekirjoittaneet esim. seitsemän maailman suurimmasta muovipakkausten valmistajasta ja yritykset kuten Nestle, Unilever, The Coca-Cola Company, L’Oréal, PepsiCo…

Vuonna 2018 EU linjasi strategiassaan, että sen tavoitteena on ratkaista muovien aiheuttamat ympäristöongelmat ja toteuttaa muoviteollisuuden kiertotalous vuoteen 2030 mennessä. Vuonna 2019 sanottiin EU:ssa kyllä direktiiville, joka mm kieltää monien kertakäyttöisten muovituotteiden käytön. Nykyisen arvion mukaan muovijätteestä voitaisiin tulevaisuudessa kierrättää jopa 75 %.

Lähteet: Johanna Kohvakka ja Liisa Lehtinen, Hyvä paha muovi (2019) | WWF: muoviraportti (2019), EU:n uusi kertakäyttömuovidirektiivi (2020), Merten muoviroska | Ellen Mc Arthur Foundation: New plastic economy (2019) | EU:n strategia muoveista ja kiertotaloudesta (2018)

Ps. Lue myös edellinen juttuni Haltin Hiker -takista, jossa esittelyssä kiertotalouden periaatteita nuodattaen valmistettu ulkoiluvaate.