Törmäsin viestinnän opinnoissani artikkeliin, joka käsitteli kuvajournalismia ja eettisen kuluttamisen haastetta. Vaikka itse artikkelin aihekin oli mielenkiintoinen, kiinnittyi huomioni artikkelissa esiteltyyn vaihtoehtoisen hedonismin käsitteeseen.
Hedonismi on elämänfilosofinen oppi siitä, että nautinto ja mielihyvä ovat keskeisessä roolissa elämässä. Hedonisti tavoittelee aktiivisesti mielihyvää ja ajattelee että nautinto on moraalisesti oikein ja hyväksi. Käytännössä kyseessä on elämästä nauttiminen ja valintojen tekeminen sen perusteella, mikä tuottaa itselle mielihyvää, eli “on kivaa!”. Lähes jokaisessa meissä asuu pieni hedonisti, uusi vaate, huulipuna, sisustusesine tai ulkomaan loma tuottaa meille mielihyvää.
Eettisen kuluttamisen taustalla ajatellaan usein olevan moraali ja hyveet, jotka liittyvät nimenomaan kulutuksen tuottamasta nautinnosta kieltäytymiseen. Ilmastotavoitteisiin pääsemiseen vaaditaan kieltäytymistä ja oman ostokäyttäytymisen uudelleen arvioimista. Kulutuksen laskemista tarpeiden, ei halujen, tasolle, pyytää esim. Saara Kankaanrinta kuluneella viikolla julkaistussa artikkelissaan. Vaikka oman kulutuksen kriittinen tarkastelu onkin varmasti paikallaan, tarjoaa vaihoehtoinen hedonismi positiivisemman otteen kestävään kuluttamiseen.
Vaihtoehtoisen hedonismi (Alternative Hedonism, Kate Soper) on yksinkertaistetttuna vähemmän luontoa kuormittavien ja eettisten tuotteiden ja palveluiden kuluttamista esim. pikamuodin sijaan.
Mielihyvän korostaminen eettisessä kuluttamisessa voi myös madaltaa kynnystä kohdata ympäristöuhkiin liittyviä ahdistavia, torjuntaan ja kiistämiseen kutsuvia tunnetiloja. Tällöin ihmisen ei tarvitse kokea, että häneltä vaadittaisiin kohtuuttoman suuria uhrauksia ilmastonmuutoksen torjumiseksi.
Kestävä resurssien käyttö ja ympäristön riistämisen lopettaminen ovat riippuvaisia siitä, hyväksymmekö uudenlaisen tavan ajatella nautintoa ja itsensä toteuttamista.
Hedonistiselle elämäntavalle tyypillistä on, että hankintoja ja päätöksiä tehdään impulsiivisesti, liikoja harkitsematta. Tämä on ristiriidassa tiedostavalle kuluttajalle asetettujen vaatimusten kanssa – vastuu tuotteen tai palvelun eettisyyden tai ekologisuuden arvioinnista jää usein kuluttajalle. Onneksi vaihtoehtojakin on ja parhaimmillaan ekologiset valinnat on kerätty yhden sateenvarjon alle, kuten esimerkiksi Minska tai *Weekendbee -verkkokaupassa.
Vaihtoehtoinen hedonismi käytännössä?
Yksinkertaisesti kyse on siitä, että helposti saatavilla olevat palvelut tuotetaan ja nopeaa nautintoa tuottavat hankinnat tehdään vastuullisemmin.
Omassa arjessani paras esimerkki vaihtoehtoisesta hedonismsta on Vaatelainaamon jäsenyys. En ole enää vuosiin ostellut mitään holtittomasti, mutta rakastan kauniita vaatteita, laadukkaita materiaaleja ja olen kiinnostunut kestävästä muodista. Vaatelainaamon vakioasiakkaana voin pitää lainassa jatkuvasti kahta vaatetta, valita laadukkaiden valmistajien ajankohtaisista vaatemallistoista vaatteita ja viedä niitä kotiini – palauttaa ja lainata taas “jotain uutta”. Saan kokea uuden vaatteen omistamisen onnea, mutta ilman ostoksesta seuraavaa mahdollista krapulaa. Jopa suurempaa mileihyvää, kuin oman vaatteen omistaminen, tuottaa se, että tiedän niin monen rakastavan tämän vaatteen loppuun. Toisin kuin vaikka huonekaluilla, vaatteilla ei ole samanlaista ajan kestokykyä, suurin osa vaattteista on parhaimmillaan kuukausia, ehkä vuosiakin, mutta ei kymmeniä ei.
Vaihtoehtoista hedonismia edustavat mm.
- Vaate- tai varustelainaamo
- Kirjasto
- Huutokauppa
- Tunnetun merkin 2nd cycle (Artek, Iittala, Samuji)
- Mikä tahansa eettisesti ja ekologisesti kestävämmin valmistettu tuote
- Lähiloma, ulkomaanmatkan sijaan
Myös media voi sisäillöillään edistää kestävämmän kulutuskulttuurin syntymistä, kun Sport -lehti kokoaa kestävämmät urheiluvaatevalinnat omalle aukeamalleen tai sisustuslehdessä esitellään kiehtova koti, joka on sisustettu kierrätetyillä huonekaluilla, tehdään kestävämmästä kuluttamisesta trendikästä. Jotta vaihtoehtoinen hedonismi voi toteutua arjessa täytyy parempien valintojen olla paitsi haluttavia, myös helposti saatavilla.
Itselleni vaihtoehtoinen hedonismi kuulostaa hyvältä, positiiviselta lähestymistavalta ja kiertotalouden syntyä edistävältä ajatukselta. On hyvä kuitenkin muistaa, että uutta ostaessa pitäisi silti miettiä, onko kyseessä halu vai todellinen tarve. Joskus eettinen kuluttaminen on todella sitä, että ei osta.
Olen ihastunut ruotsalaisten ekovaikuttajien Johanna Nilssonin, Maria Soxbon ja Emma Sundhin (Klimatklubben) Gör Skillnad -kirjaan, joka on paitsi kaunis, myös täynnä viisaita sanoja siitä, kuinka paremmista valinnoista tulisi tulla myös parempi mieli. Jos suinkin lukeminen toisella kotimaisella onnisttuu, nappaa itsellesi *Gör Skillnad – Frän klimatångest till handlingskraft -kirja. Ruotsalaisilla on huomattavasti kaupallisempi ote ilmastonmuutokseen kuin meillä ja se näkyy mm. ruotsinkielisen ilmastonmuutosta kuluttajien kannalta käsittelevän kirjallisuuden runsautena.
Mitä ajatuksia juttu sinussa herättää tai mitä vaihtoehtoisen hedonismin ilmenemismuotoja sinulla tulee mieleen?
Affiliate -linkit on merkitty * | Kuvat [email protected]