*sisältää mainoslinkkejä

Korona-aika on saanut suomalaiset hamstraamaan ruokaa ja päivittäistavaratuotteita. Tyhjiä hyllyjä katsellessani mietin surullisena, kuinka suuri osa tuosta kotiin kannetusta ruoasta päätyy roskiin. Kotitaloudet ovat ruokaketjun suuriin haaskaaja ja tästä Koronavuodesta on tulossa kunnon hävikkivuosi, sillä monessa toimitusketjun vaiheessa hävikkiä syntyy poikkeustilanteen vuoksi ennätyksellisen paljon.

Ruokahävikki haaskaa luonnonvaroja ja sen taloudellinen arvo Suomessa on noin 500 miljoonaa euroa vuodessa.

Suomalaiset kotitaloudet heittävät ruokaa roskiin 120–160 miljoonaa kiloa vuodessa. Ruokahävikki vastaa noin 7800 rekka-autollista ruokaa ja 100 000 henkilöauton vuosittaisia hiilidioksidipäästöjä.

Henkeä kohti tuotamme kotitalouksissa noin 23 kiloa ruokahävikkiä vuodessa, mutta määrät vaihtelevat paljon eri kotitalouksien välillä. Ruokahävikki käy myös lompakolle, sillä Luonnonvarakeskuksen tutkimusten perusteella pelkästään kotona syntyvä hävikki verottaa jokaisen suomalaisen lompakkoa noin 125 €:lla vuodessa.

Mitä on ruokahävikki?

Ruokahävikillä tarkoitetaan ruokaa, joka on alun perin ollut syömäkelpoista, mutta joka syystä tai toisesta päätyy roskiin tai biojätteeksi. Koko maailmassa noin 30 % kaikesta tuotetusta ruoasta päätyy hävikkiin. Suomessa kaikesta syömäkelpoisesta ruoasta haaskataan koko elintarvikeketjussa peräti 10–15 prosenttia eli noin 400 miljoonaa kiloa. Eniten ruokaa menee hukkaan kotitalouksissa, noin puolet enemmän kuin esimerkiksi kaupoissa. Ruoan tuottaminen, kuljettaminen ja valmistaminen aiheuttavat huomattavasti päästöjä. Jos ruoka päätyy roskiin, ovat päästöt syntyneet turhaan. Luonnonvarakeskus, LUKE

Ruoantuotannon ympäristövaikutukset vastaavat kolmannesta ihmiskunnan kulutuksen ympäriustövaikutuksista. Kun syötäväksi keplaavaa ruokaa heitetään roskiin, kaikki ruoan tuottamiseen käytetty energia ja työpanokset menevät hukkaan – kaikki syntyneet kasvihuonepäästöt sekä maata ja vesistöjä kuormittavat päästöt ovat syntyneet turhaan.

Johanna Kohvakka, Liisa Lehtinen – Hyvä, paha muovi

Suurimman osan ruoan ilmastovaikutuksista synnyttävät lihan ja maidon tuotanto. Erityisesti naudanliha ja juusto kuormittavat ympäristöä, mutta myös ympärivuotisesta kasvhuoneviljelystä aiheutuu paljon energiankulutuksesta johtuvia päästöjä. Erityisesti näiden ympäristöä paljon kuormittavien ruokien päätymistä hävikkiin tulisi välttää.

Parjattu muovipakkaus pidentää elintarvikkeiden säilyvyyttä huomattavasti eikä parasta ennen -päiväystä tarvitse noudattaa orjallisesti. Vältä kuitenkin ylimääräistä muoviroskaamista käyttämällä kestopusseja keräillessäsi irtohedelmiä tai vihanneksia.

Vinkkejä ruokahävikin vähentämiseen

Itse pidän ruokahävikin minimoimista todella tärkeänä ja koen myös ylpeyttä siitä, että meillä syntyy ruokahävikkiä vähän. Asumme Helsingin keskustassa ja ruokakaupat ovat lähellä. Käymme kerran viikossa autolla kaupassa jonkun muun menon yhteydessä ja muutoin täydennämme jääkaappia käymällä kaupassa kävellen tai pyörällä. Pärjäämme hyvin yhdellä yhdistelmäjääkaapilla, kannattaa huomioida, että ruoka ei säily pakastimessakaan loputtomasti ja olisi parasta nähdä mitä jääkaapissa/pakastimessa on (tarkista täältä kauanko elintarvikkeet säilyvät jääkaapissa ja pakastimessa).

Suosin kasviproteiinin lähteenä kuivattuja papuja ja mm. soijarouhetta, jotka säilyvät kuivakaapissa pitkään ja ovat lisäksi todella edullisia vakuumehin pakattuihin puolivalmisteisiin nähden.

Ostan vain lapsille herkkuja tai puolivalmisteita, kuten rahkat, jogurtit, pinaattiletyt yms., vain jos niitä löytyy -30 % lapuilla kaupasta. Saatan myös muuttaa ruoanlaittosuunnitelmia jos kaupasta löytyy hyviä “keltalapputuotteita”.

Käytän ResQ-appia ja haen lähiravintoloista ja ruokakaupoista hävikkiin muuten meneviä annoksia.

ResQ Club on vuonna 2016 perustettu suomalainen teknologiayritys, jonka tavoitteena on lopettaa ruuan heittäminen roskiin. ResQ:n kautta ravintolat, kahvilat ja ruoakaupat myyvät noin 50 % alennuksella muuten hävikkiin päätyvää ruokaa. Ravintolat näkyvät kartalla ja saan viestejä suosikkiravintoloideni uusista hävikkitarjouksista. Ruoka maksetaan etukäteen apin kautta ja noudetaan ilmoitetun aikaikkunan sisällä. ResQ Clubin kautta monet ruokakaupat tarjoavat myös todella edullisia 5 € ruokahävikkikasseja. Näihin hävikkkasseihin en ole itse uskaltautunut tuon kasvisruokavalion vuoksi, (kasseista ei saa etukäteen tietää mitä niissä on) toivelistalle vegehävikkikassi siis! Suosittelen kuitenkin kokeilemaan jos kotona on vaikka nyt koululaisia ja viikon ruokalistan kanssa riittää tekemistä.

Matsmartin kautta pelastusta kaipaavia hävikkiruotteita suoraan kotiin toimitettuna.

*Matsmart.fi on toinen meillä vakiintuneessa käytössä oleva ylijäämäruokaa ja päivittäistavaroita verkossa myyvä palvelu. *Matsmartin kautta voi ostaa kuivakaapeissa säilyvaa ruokaa ja esim. päivittäiskosmetiikkaa 20-90%:n alennuksella ja vaikuttaa ympäristöön ruokahävikkiä vähentämällä. Matsmart myy tuotteita, jotka muutoin voisivat päätyä hävikkiin esim. sesonkivaihteluista, ylituotannosta, pakkausten vaihtumisesta (usein tuotteet on pakattu johonkin kampanjapakkaukseen) ja lähestyvistä tai umpeutuneista parasta ennen -päiväyksistä. Vuonna 2019 suomalaiset pelastivat Matsmartin kautta 1,2 miljoonaa kiloa ruokaa.

Itse ostan Matsmartin kautta pastaa, riisiä, proteiinipatukoita, mehuja, karkkia ja säilykkeitä erityisesti veneelle (myös kahvia kannattaisi ostaa jos tavallista kahvia juo). Matsmart ei myy kylmätuotteita, joten tilaus toimitetaan postitse tai suoraan kotiovelle. Yli 50 € tilaukset toimitetaan kotiin veloituksetta.

Fiksu Ruoka Oy tarjoaa vastaavaa palvelua ja tuotevalikoiman kuin Matsmart, sillä erolla, että Fiksu Ruoka Oy on kotimainen yritys. Myös fiksuruoka.fi verkkokaupan valikoima koostuu pääosin poisto- ja jäännöseristä ja tuotteita voi tilata kaikkialle Suomessa. Fiksuruoka.fi toimitttaa yli 35€ tilauksen DB Schenkerin noutopisteille ilman toimituskuluja ja yli 70 € tilaukset kotiin toimituskuluitta. Minimitilaus on 20 €.

Näillä vinkeillä voi säästää ruokamenoissa ja vähentää hävikkiä:

• Suunnittele ensin ja lähde kauppaan vasta sitten. Tee lista.
• Älä mene kauppaan nälkäisenä.
• Osta heräteostoksena ruokia, joiden parasta ennen päivä lähestyy tai jotka ovat jo alennuksessa, mutta huomaa, että silloin ne pitää käyttää pian ja muiden ostosten tulee säilyä pidempään. Suosi keltaisen ja oranssin hintalapun tuotteita.
• Älä osta liian suuria pakkauksia, jos sinulla ei ole selkeää suunnitelmaa mitä niistä valmistat.
• Inventoi silloin tällöin myös pakastin ja käytä tuotteet ennen kuin ne ehtivät vanhentua. Kauppaan ei ehkä tarvitse lähteäkään.
• Sijoita nopeimmin pilaantuvat ruoat jääkaapin etuosaan, niin muistat käyttää ne ajoissa. Älä lado uusia kaupasta tuomiasi tavaroita nopeammin pilaantuvien eteen.
• Avaa uusi paketti vasta, kun edellinen on syöty loppuun.
• Etsi reseptiä raaka-aineen perusteella jos hukka uhkaa
• Loihdi tähteistä uusia herkkuja. Ideoita tähderuokiin saat täältä.

Parhaat hävikkiruoat

• Sosekeitto, kukaan ei näe, eikä tiedä, etkä itsekään muista oliko porkkana nahistunut ja montako purkinpohjaa hyödynsit suurusteeksi.
• Lasagne tai pastavuoka: tomaattikastikkeeseen kelpaavat salsat, pizzakastikkeet, tomaatit, porkkana, sipulit ja juustojen kannikat kannattaa raastaa päälle.
• Smoothie: jogurttien jämät, mehupurkkien pohjat, ryppyiset hedelmät ja mustat banaanit, vaikka pakkasen kautta valmiisiin annospusseihin.

Jaa ihmeessä parhaat hävikkiruokavinkkisi sinäkin!