kulutustottumukset

Niin kului vuosi 2021 ja viime vuodem tammikuussa ilmoille heittämäni kulutushaaste tuli päätökseen. Haasteen tarkoituksena oli olla oman kulutuksen osalta täysin rehellinen ja listata pennit ojennukseen joka kuukausi kaunistelematta. Kuvittelin jo haasteeseen lähtiessäni, että se vaikuttaisi ostotottumuksiini, sillä olisin tilivelvollinen hankinnoistani myös täällä. Näin kävikin ja pohdin useimmiten entistä tarkemmin hankinnan äärellä, onko se arvojeni mukainen ja tarpeellinen

Kulutuskertomus ei toki ole mikään vatsuullisuusproosa, eikä yksittäinen kestävämpi hankinta ei tee kenestäkään vastuullista kuluttajaa. Olemassa olevan käyttäminen, korjaaminen, huoltaminen ja loppuun kuluttaminen ovat niitä todellisia vastuullisuustekoja. En kuitenkaan usko yhteiskuntaan, jossa kuluttaminen loppuu, vaan haluan tällä juttusarjalla haastaa ehkä tarkastelemaan omaa kulutusta ja miettimään miten siitä voisi saada hiukan kestävämpää. Olin myös rehellisesti kiinnostunut siitä, paljonko meidän perheessä kuluu rahaa ja halukas edistämään avoimempaa rahapuhetta kertomalla omasta kulutuksestani rehellisesti. Nyt haasteen päättyessä mietin ensisijaisesti mitä tästä opin ja yritän tarkastella omaa toimintaani oppiakseni siitä ja pienentääkseni kuilua tietoisuuden ja toiminnan välillä (ns. Green Gap -ilmiö).

Kyselyissä jo yli puolet ihmisistä vastaa, että ilmastonmuutoksen hillitseminen edellyttää elämäntapamuutoksia kaikilta. Käytännössä moni ei kuitenkaan ole valmis muuttamaan omaa käyttäytymistään. Kyse on arvo-toiminta-kuilusta eli siitä, että ihminen ei toimi arvojaan vastaavalla tavalla. Ilmastonmuutokseen liittyen ilmiöstä käytetään termiä ”green gap”, vihreä kuilu.
Paula Salo, Psykologilehti

Vaikka siis tiedostammekin, että meidän pitää kuluttaa vähemmän, lentää vähemmän, suosia kasvisruokavaliota jne., on tietoisuuden muuttuminen toiminnaksi vielä oma haasteensa. Näiden sanojen saattelemana onkin hyvä hetki siirtyä joulukuun kulutuskatsaukseen.

Joulukuu

Pelkäsin jo etukäteen tätä haasteen päättävää tilitystä, sillä arvion ettei siitä voi tulla mitään nättiä luettavaa. Joululahjat, ruoat, juomat ja joulutunnelman luominen ei ole ilmaista puuhaa ja minulla on ollut “lievästi sanottuna” taipumusta täydellisyyden tavoitteluun. Toisaalta kotijoulu tarkoitti säätämistä reissukuluissa, sillä kaksi viimeistä joululomaa olemme viettäneet Lapissa. Nyt lapset olivat kanssamme joulutaaton ja vuorossa oli kotijoulu, ilman mitään sen suurempia juhlallisuuksia, tekemisiä tai menemisiä. Ei siis kovinkaan yllätyksellistä, että ruoka oli jälleen kuukauden suurin menoerä.

Joulukuussa koko perheeltä ruokaan kului 1.306 euroa, josta ravintoloihin 496 euroa ja ruokakauppaan 810 euroa. Kotiin kaksi kertaa Woltin kautta tilatut Pizzat ja uudenvuoden aaton ravintolaruokailu yhdessä mieheni kanssa olivat suurimmat yksittäiset ravintolakulut (yhteensä 158 €), muuten ravintoloista hankittiin lounasta ja kahviteltiin. Kahviloihin kului yhteensä yli 100 euroa, mikä koostuu pääasiassa rinnekahviloiden taukomunkeista.

Ruokakauppakuitit taas noudattelevat tuttua, monotonista linjaa Prisma, Alepa, Lidl ja mahtuupa mukaan kaksi K-Citymarket -käyntiä ja yksi Matsmart -tilauskin. Varmasti tuli ostettua enemmän herkkuja kuin normaalisti, sillä ruokalasku ylitti kuukausittaisen keskikulutuksen, jonka laskin ruokakaupan osalta olevan 675 €/kk. Yhteensä vuoden aikana ruokakauppaan olemme siis upottaneet 8097,90 euroa, vähiten elokuussa (307,60 €) ja eniten heinäkuussa (926,60) €. Huoh!

(Lahja)ostoksilla

Joulukuussa kulutin rahaa omiin ostoksiini yhteensä 426,60 € ja summa koostui pienistä puroista sitä ja tätä. Minulla ei ole hankinnoista mitään erityisen hyvää sanottavaa. Lista hankinnoista ihan konstailematta alla. Luulen, että vastaisuudessakin olisi viisasta pitää kirjaa vähintään omista hankinnoista ja keskittyä enemmän säästämiseen. Omiin ostoksiini kului vuoden aikana 4.533 euroa, eli keskimäärin 378 euroa kuukaudessa. Ehkä se ei ole ihan mahdottomasti, mutta mitä muuta sillä rahalla olisin saanut kuin vähän sitä sun tätä?

Koko loppuvuoden ajan minulla on ollut sellainen olo, että kaikki kotona oleva tavara ahdistaa ja että edelleen sitä olisi hyvä karsia. En vain oikeastaan enää tiedä mitä ja miten. Erityisesti omia vaatteitani onnistuin kierrättämään tosi mukavasti Moody Monday -myynitjakson aikana, mutta kaikki epämääräinen tavara tuntuu silti kasaantuvan ja mieli halajaa koko ajan kohti minimalismia. Tavarasta luopuminen ja erityisesti sen myyminen vaan on erityisen rasittavaa kaikkine siihen liittyvine säätöineen. Siksi All-inclusive kirppis/kierrätyspalvelut ovat minusta erityisen houkuttelevia.

Omat ostokseni:

Stockmann 13,00 €
Sokos 17,95 €
Yliopiston Apteekki 28,35 €
COS 93,80 €, poolo ja villapaita
2 Arabia 24H lautasta käytettynä 20,00 €
Apteekki, koronatesti ja multivitamiini 14,80 €
Camu, Houdini kerrastohousut ja Mons Royalen pitkähihainen paita miehelle 148,00 €
Sokos ripsiväri ja peitevoide 18,80 €
Novita lankoja villapaitaan 21,90 €
Alpakka sukkia torilta 30,00 €
Stadium, vastuskuminauhoja 29,99 €
Rosebud lahjakirja 20,00 €

Lahjaostoksia lapsille ja lasten hankinnat:

Snurre 26,48 € (langat tyttären lahjapipoon)
Kaarna Living, joululahjoja tyttärelle 22,75 €
Rosebud, lahjakirjoja 20,00 €
Scandinavian Outdoor, merinosukkia esikoiselle 14,90 €
Stadium 131,96 €, sukkia, talvikengät ja talvihanskat pojille
Synsam, tyttären silmälasit 75,00 €
Nudge 139,00 €, Morico samettihousut tyttärelle lahjaksi
XXL 9,90 €, pörrösukat tyttärelle lahjaksi
KappAhl 32,00 €, pörröaamutakki tyttärelle lahjaksi
JD 115,00 €, pojille vaatteita lahjaksi
Lindex 17,99 €, esikoiselle housut
UFF 6,30 €, tyttärelle paita
XXL 107,60 €, kuopuksen synttärilahja
Prisma Kannelmäki 127,85 €, lätkämaila ja kypärä

Yhteensä lasten (lahja)ostoksiin kului 846,80 euroa, joista lahjojen osuus oli 472,80 euroa. Joululahjojen lisäksi lahjahankinnat sisälsivät myös kuopuksen synttärilahjan. Talveen liittyviä hankintoja oli paljon ja valitettavasti pojille on lähes mahdotonta löytää mitään käytettynä.

Liikkumiseen kului yhteenä 105,70 €, tästä autoilun osuus oli 50 € (autoa tankattiin kerran) ja muut bussimatkoja (HSL ja Pohjolan liikenne). Ajokilometrejä meidän autolla kertyi vuodessa 9560 km. Suomessa autolla ajetaan keskimäärin 15.000 kilometriä vuodessa, eli meidän ajokilometrit jäivät hiukan tätä vähäisemmäksi, taloudessamme on käytössä yksi auto. Kukkaron rouvan kirjoittama postaus siitä, mitä autoilu maksaa vastaa melko hyvin meidän tauluden autoilun kustannuksia ja on muutenkin hyvä kurkistus autoilun kuluihin.

Palveluihin kului 104,50 € mikä koostui leffakäynnistä, kuopuksen parturikeikasta ja lähiseudun laskettelureissuista.

Kuukauden kokonaiskuva

Yhteensä joulukuussa asumisen ja muutaman peruspalvelun (Fitness 24/7, Bookbeat, lasten puhelinlasku, oma puhelinlasku ja henkivakuutus) lisäksi rahaa kului 2.759 €, sisältäen siis myös mieheni maksamat ruokakulut. Vuoden aikana kulutimme rahaa yhteensä näihin menoihin 27.580 euroa, eli keskimäärin noin 2.300 euroa kuukaudessa. Kun asumiseen liittyvät kulut (1.890 €), vakuutukset, veneen lainaan liittyvät kulut ja peruspalveluista aiheutuvat menot lasketaan tähän päälle päästään noin 5.000 euron kuukausibudjettiin, jonka mukaan voimme suunnitella talouttamme, säästötavoitteita ja sitä miten ja kuinka pitkään haluamme tai meidän edes tarvitsee ylläpitää tällaista kulutustasoa.

Tie taloudelliseen riippumattomuuteen kulkee enemmänkin säästämisen, kuin tulojen lisäämisen kautta, siksi voikin olla motivoivaa miettiä mistä kaikesta kuluttamisesta olet valmis luopumaan pystyäksesi elämään varallisuudellasi sinulle merkityksellistä elämää? Minä ainakin huomaan unohtavani tämän isomman tavoitteen toisinaan kaikessa tässä kuluttamisen tuskassa. Silti haaveilen ennenaikaisesta eläköitymisestä viimeistään 60-vuotiaana. Se tarkoittaa kuitenkin paitsi jatkuvaa säästäämistä, myös entistä minimalistisempaa elämäntyyliä.

Vuoden 2021 aikana pystyimme säästämään yli 1.000 euroa kuukaudessa, mutta käytimme varallisuudestamme 70.000 euroa veneen ostamiseen. Eli olemme säästöjemme kanssa aikalailla lähtöruudussa.

Kiertoon lähteneestä tavarasta kertyi yhteensä 671,20 €, mikä koostui pääasiassa Moody Monday -liikkeen kahden viikon myyntijakson tuloista ja muutamista lasten pieneksi jääneiden vaattteiden myynnistä.

Joulukuussa söimme myös yhen Anton&Antonin vegeruokakassin antimet (kassi saatu näkyvyyttä vastaan) ja lisäksi nautimme jouluaattona Anton&Anton joulukassin antimista.

Tämä juttu on viimeinen osa vuoden kulutushaasteesta:

tammikuun, helmikuun, maaliskuun, huhtikuun, toukokuun, kesäkuukausien, elokuun, syyskuun , lokakuun ja marraskuun kulutuskertomukset löydät klikkaamalla kuukauden nimeä. Tiliote sisältää koko talouden ruokamenot, (eli myös mieheni maksamat), muut jutussa eritellyt hankinnat ovat minun maksamiani.

Tähän päättyvät tiliotteet kuluttamisesta. Hienoa jos olen tämän juttusarjan myötä pystynyt antamaan jonkinlaisen rehellisen kuvauksen kuluttamisesta. En ole ollut jokaisen kuukauden kohdalla kovinkaan ylpeä itsestäni, mutta rehellinen itsetutkiskelu on silti selvästi tullut tarpeeseen. Se on antanut todellisuuspohjan kuvitelmilleni kulutustottumuksistamme. Toivon myös, että sen opit kulkevat kanssani vielä pitkään.

Olen pitkään punninnut omia kulutustottumuksiani ja joululahjoja hankkiessani päätin, että itselleni ja seuraajilleni lupaan vuonna 2021 olla täysin rehellinen ja läpinäkyvä omien hankintojen suhteen. En tosin lupaa olla tekemättä hankintoja, koska ostolakko ei ole ratkaisu maailman ylikulutusongelmaan in the long run.

Kestävämpi kulutusyhteiskunta ei perustu siihen, että mitään hankintoja ei tehdä, vaan kestävämpi kulutus tarkoittaa hankintojen tarpeellisuuden punnitsemista, turhan ostelun lopettamista ja mahdollisesti jostain muusta luopumista jos sinun tarvitsee tehdä jokin suuren hiilijalanjäljen hankinta.

Tavaroiden hankkimisen sijaan omaan hyvinvointiin voi panostaa hankkimalla entistä enemmän palveluja ja elämyksiä. Sen lisäksi, että mietin tarvitsenko todella tätä, voin myös punnita onko vastaava tuote saatavilla kestävämmistä materiaaleista ja kestävämmin menetelmin valmistettuna. Myös lahjaksi voi antaa elämyksiä ja kokemuksia tavaroiden sijaan. Kannattaa ladata esim. Spark Sustainabilityn the Donut sovellus kivojen idoiden saamisesksi ja hiilijalanjäljen keventämiseksi.

On vaikeaa olla itselleen aivan rehellinen, mutta toisaalta helppo valita mitä itsestään toisille kertoo tai näyttää. Siksi aion olla seuraavan vuoden aikana täysin läpinäkyvä ja kertoa hankinnoistani täällä blogissa. Luvassa on siis jokaisen kuukauden lopussa “tiliote” eli kertomus siitä mitä käyttötavaroita, vaatteita, tarvikkeita tai harrastusvälineitä olen hankkinut tai saanut. Aion raportoida kaikki muut ostokseni paitsi ruokakaupustelut ja olen varma siitä, että pelkästään tämän lupauksen tekeminen vaikuttaa kulutustottumuksiini reippaasti. Helsingin keskustassa asuminen tarjoilee ympärilleni valtavan määrän ostomahdollisuuksia ja täällä lapissa olen huomannut, kuinka niiden puuttuminen rahoittaa mieltä.

Tämän haasteen tarkoituksena on myös tutkia miten ostoksista tehtävä tilinpäätös vaikuttaa rahan kulutukseen. Ajatuksena on myös aloittaa tavoitteellinen säästäminen/sijoittaminen, vaikka tässä työ- ja elämäntilanteessa tulot ovat epävarmat, haluan nähdä miten kuukausittaisen tilityksen tekeminen vaikuttaa säästöihin.

Monet suhtautuvat uudenvuodenlupauksiin negatiivisesti. Itse rakastan haasteita, tavoitteita ja aktiivista elämää ja tämän tilittämisen lisäksi lupaan itselleni opetella nauttimaan enemmän lepäämisestä ja joutilaisuudesta. Lupaan tietenkin myös pitää itsestäni hyvää huolta ja lisäksi haluan muistaa kuunnella läheisiäni enemmän. On ollut ihanaa huomata kuinka lomalla on ollut mahdollisuus nähdä omissa lapsissa monia sellaisia puolia, jotka arjen jaloissa jäävät huomaamatta.

Omasta hiilijalanjäljestäni ja eri elämäntapatestien tuloksista olen kirjoittanut laajasti tässä postauksessa. Kuten tuostakin jutusta selviää, elämäntapatestit tai hiilijalanjälkilaskurit ottavat hyvin hennosti huomioon arkikuluttamisen vaikutusta kokonaistulokseen. Jos kuitenkin olet tehnyt jo paljon muita muutoksia arjessasi, kuten valinnut ekosähkön ja punninnut kulkemisen tapoja ja välineitä niin oman kulutuskäyttäytymisen punnitseminen voi olla seuraava askel kohti kestävämpää elämäntapaa. Aion myös jatkaa “Joka toinen kierrätettyä” -haasteen parissa. Hyviä vinkkejä vastuulliseen kuluttamiseen tarjoaa myös hiljattain lanseerattu ostavastuullisesti.fi. Suosittelen, että käyt tekemässä uuden vuoden kunniaksi Kestävän kuluttamisen -lupauksen ja tutustut samalla muiden tekemiin lupauksiin.

Toivon kaikille tämän jutun lukijoille ja seuraajilleni voimaa tehdä hyviä valintoja itsensä ja yhteisen hyvän vuoksi.

Peace, love, sustainability,

Noora

Kulutuspäiväkirjan viimeinen luku

Joulukuu

(Lahja)ostoksilla

Kuukauden kokonaiskuva

Uudenvuoden lupaus – tiliote kuluttamisesta