*Juttu sisältää kesä- ja heinäkuun osuuden vuoden kulutushaasteesta; tammikuun, helmikuun, maaliskuun, huhtikuun ja toukokuun kulutuskertomukset löydät klikkaamalla kuukauden nimeä. Tiliote sisältää koko talouden ruokamenot, (eli myös mieheni maksamat), muut hankinnat ovat minun.
Kesäkuukausina nautittiin lämpimistä keleistä, kesälomasta ja jätskistä! Kestävän kuluttamisen periaatteita ei tulisi ihan unohtaa kuitenkaan lomallakaan, varsinkaan kun uusiutuvat luonnonvaratkin ehtivät loppua ennen helteistä heinäkuuta.
Ihmiskunta on torstaina 29. heinäkuuta kuluttanut Global Footprint Network -ajatushautomon arvion mukaan tämän vuoden luonnonvarakiintiönsä loppuun. Viime vuonna koronapandemia siirsi maailman ylikulutuspäivän elokuun loppupuolelle, mutta kulutus on tänä vuonna palannut kohti aiempia raiteitaan. Suomen osalta uusiutuvat luonnonvarat kulutettiin loppuun laskennallisesti jo huhtikuussa.
Yle uutiset 29.7.2021
Ylikuluttaminen tarkoittaa käytännössä sitä, että kulutamme luonnonvaroja nopeammin kuin ne uusiutuvat tai olisivat oikeudenmukaisesti jaettavissa. Suomalaisten kuluttamisen seuraukset näkyvät myös muualla maailmassa, sillä ilmastonmuutos ei tunne valtioiden rajoja.
On luonnollista, että maailmantuskasta tai tiukasta talouskurista ei jaksaisi millään kärsiä koko aikaa ja etenkin lomalla tekisi mieli heittäytyä hulvattomaksi kuluttajaksi, mutta omasta selkärangastaan on hyvä huolehtia kesälläkin. Talouden tasapaino ei voi perustua holtittomaan kuluttamiseen, josta maksetaan liian kova hinta esimerkiksi pikavippien tai köyhän syksyn merkeissä. Pitkäjänteinen talouden suunnittelu luo turvaa ja myös tarvittavaa väljyyttä budjettiin niin, että kesälomalla voi hyvillä mielin käyttää enemmän rahaa esimerkiksi ruokaan tai palveluihin. Matkustaessa voi tukea paikallisia yrittäjiä mahdollisuuksien mukaan, mutta tasapainottelu omien eväiden ja ravintolaruoan välilläkin on ihan mukava tapa lomailla.
Kesäkuu
Kesäkuu oli meidän perheessämme vielä melko tavallinen kulutuskuukausi, vaikka lapset jäivät lomalle kesäkuun alusta lähtien. Rahaa kului erityisen paljon vain lasten kesävaatteisiin, sillä ilmojen lämmetessä erityisesti poikien vaatekaapeissa oli sopivan kokoisten t-paitojen ja shortsien mentävä aukko. Olen jo useammin todennut, että teini-ikäisille lapsille on erittäin vaikea löytää sopivia käytettyjä tai vastuullisesti valmistettuja, nuoria miellyttäviä vaatteita.
Pojille ostokset tehtiin Stadiumista, *Scandinavian Outdoorista ja Athletes Footwearista. Rahaa vaatehankintoihin kului yhteensä 300 euroa ja pyrin valitsemaan tuotteita, jotka olivat laadukkaita ja joissa roikkui jokin merkki vastuullisemmasta valmistustavasta tai materiaalista. Vaatteiden lisäksi annoin lapsille kesälomarahaa yhteensä 100 € ja maksoin tyttären Etsy-ostoksen eli käsityönä valmistettuja helmikoruja. Lasten menoja kertyi siis yhteensä 424 €.
Lasten pieneksi jääneitä vaatteita ja omia turhia kesäkenkiä myin kesäkuussa Facebook-ryhmissä ja lisäksi Relove Stockan avajaisviikoilta kertyi omista aarteista 380 €, yhteensä kirppistuloja oli melko tarkalleen 500 €, jotka laitoin kaikki säästöön.
Omiin hankintoihin kului 287 € ja ne kertyivät Nudgesta ostetusta Mori Collectiven bikinisetistä (105 €), Fredan Relovesta ja UFFista hankituista urheilupaidoista ( yhteensä 18 €), Stockan Relovesta löytyneistä Samujin shortseista (31 €), Vaatelainaamon varausmaksusta (10 €), Scandinavian Outdoor storesta hankitusta Jack Wolfskinin kesähatusta (26 €), sekä Stockan alesta löytyneestä Makian villapaidasta (71 €) ja Lindexin alesta löytyneestä pellavajakusta (22,50 €). Mitään näistä tavaroista en olisi todella tarvinnut, mutta ne kaikki pääsivät kyllä käyttöön kesäkuukausien aikana. Erityisen iloinen olen Relovesta löytämästäni Raphan uudesta aluspaidasta, sillä minulla on vain yksi erittäin kulahtanut aluspaita pyöräilyyn. Nämä siis ostin, mutta jätin taas ostamatta kaikki haaveilemani muut uudet pyöräilyvaatteet, olen huono nettishoppailemaan, onneksi.
Ruokaan ja ravintoloihin käytettiin aivan hiukan vajaa 1000 € eli yhteensä 985 €, josta ravintoloihin kului 451 € ja ruokakauppaan 534 €. Ravintolalaskua kasvattivat muutama koko porukalla tehty ravintolavierailu suosikkipizerioihimme Linkoon ja Puttesiin, muuten ravintolakulut kertyivät lounasruokailuista. Ruokakauppalaskussa ei ollut mitään ihmeellistä, hävikkiruokaa tilattiin taas kerran *Matsmartin kautta.
Palveluihin ja liikkumiseen kului yhteensä 180 € ja tähän sisältyi mm. saunan vuokra Lähteelässä, kajakkivuokraus ja muutamia käyntejä uimastadionilla ja yksi auton tankkaus.
Kesäkuun kokonaiskuva
Kesäkuussa asumisen ja muutaman peruspalvelun (Fitness 24/7, Bookbeat, lasten puhelinlasku, henkivakuutus) lisäksi rahaa kului 1.880 €, mikä on meidän vuoden pohjalukema. Tuntuu, että alan saada kiinni kuluttamisesta niin, että hallitsen rahan käyttöä jatkuvasti paremmin, en kaipaa enää päivittäistä kirjanpitoa, mutta rahaa jää silti säästöön huomattavasti entistä enemmän ja jokaista ostopäätöstä harkitsen enemmän… ja sitten tuli heinäkuu!
Heinäkuu
Heinäkuu oli meille varsinainen lomakuukausi joka kulutettiin aivan puoliksi, ensin kaksin mieheni kanssa purjehtien ja sitten lomaa viivistään jatkaen. Kaikkiaan veneessä asuimme tällä kertaa kolme viikkoa ja kevyttuulinen heinäkuu vei meidät mm. Hangon surffileirin kautta Kökarille. Ahvenanmaalle emme tällä kertaa ehtineet, sillä tuulta ei vain riittänyt. Purjehtiessa matka ei ole meille määränpää, vaan luonnosta, merestä, saaristosta ja kiireettömästä elämästä nauttiminen on loman ytimessä. Lomalle lähtiessä pakkasimme mukaan ruokaa niin, että kaikista kalleimmista saaristokaupoista ei tarvitsisi hamstrata perustarvikkeita, vaan sen sijaan ruoat tilattiin pääasiassa Matsmartin valikoimista. Elimme löysin rantein liikaa nipottamatta ja se näkyy kyllä erityisesti kuukauden ruokalaskussa, vaikka muuten lomabudjettimme oli mielestäni aivan maltillinen.
Itselleni ostin Heinäkuussa ennen lomalle karkaamista Nanson alennusmyynnistä pitkän pellavapaidan (63 €), Hangon satamasta uudet purjehdushanskat (59 €), Tokmannilta lankoja (24,50 €) uutta villapaitaa varten ja apteekista suihkuöljyn (15,60 €). Retkimeininki ja kotimaan matkailu näkyi myös liikkumiseen kulutetussa rahassa, sillä satamamaksuista ja mm. pyörän vuokraamisesta saaristossa kertyi yhteensä 297 €.
Lasten tarpeisiin kului 240 €, mikä sisälsi partioleirin osallistumismaksun (85 €), yhden parturikäynnin (20 €), Addun sandaalit tytölle (25 €) ja askartelutarvikkeita tytön helmiaskarteluihin (75 €), sekä kirjan pojalle (32,90 €) keäslomalukemiseksi.
Ravintoloihin ja kahviloihin kului 995 € ja summa kertyy enemmänkin lukuisista pienistä puroista, kuin yksittäisistä illanvietoista. Saaristossa ja satamissa käytimme paikallisia palveluja, kahvittelimme tai söimme ravintoloissa fiiliksen mukaan. Puhtaasti jätskikiskalle perheemme jätti heinäkuussa 105 euroa ja muitakin kahvikiskoja tuli tuettua ihan ansiokkaasti. Ruoasta maksettiin muutenkin tuntuvasti, sillä ruokakauppaan jäi sinnekin lähemmäs 1000 €, tarkemmin sanottuna 927 €.
Heinäkuussa asumisen ja muutaman peruspalvelun (Fitness 24/7, BookBeat, lasten puhelinlasku, henkivakuutus) lisäksi rahaa kului 2.590 €, mikä on toiseksi eniten koko vuonna. Valtaosa lomakuukauden kulujen kasvusta selittyy lisääntyneellä ravintolaruokailulla, joiden suhteen ei kovinkaan nipotettu lomalla. Toisaalta myös retkeilimme kolme viikkoa aika askeettisissa olosuhteissa omalla veneellä, eikä satamissa paljon sorruttu heräteostoksiin. Itse kiinnitin eniten huomiota siihen, että kojut ja putiikit eivät tuntuneet niin houkuttelevilta kuin ennen. Tämä julkinen talouden tiliote on muuttanut minua enemmän kuin osasin kuvitella, jo tässä vaiheessa matkaa olen kiitollinen siitä, että kehitin tämän haasteen itselleni ja otin sen rohkeasti vastaan!
Elokuusta on tulossa, pelkäänpä vähintään heinäkuun veroinen kuluiltaa, sillä siihen sisältyy matkoja ja mm-kisoja. Olen pyrkinyt laatimaan tulevalle kuukaudelle budjettia jo etukäteen ja kuukausi alkaa osaltani sniiduilulla ja töihin paluulla.
Ps. Kesä”lukemisena” olen kuunnellut Julia Thurenin *Kaikki Rahasta -äänikirjan ja nyt odotan, että Julian uutukainen, *Kaikki kuluttamisesta ilmestyisi myös BookBeatiin. Kaikki Rahasta on erinomainen yleiskatsaus tapaamme käyttää rahaa ja siihen mitä varallisuus ja toisaalta varattomuus on. Käytännönläheiset esimerkit ja eri ihmisten omakohtaiset kokemukset tekevät kirjasta kiinnostavan ja helpon lukea ja suosittelen sitä kaikille, jotka haluavat saada taloutensa tasapainoon siitä riippumatta, millä mallilla se nyt on. Julian “Älä osta mitään turhaa roskaa” on mantra, jota itsekin tykkään toistaa, joten sukellan mielelläni syvemmälle hänen ajatuksiinsa kuluttamisesta.