Pukeutumisen trendi koki todellisen mullistuksen kun etätöistä tuli normi ja “Casual Friday” muuttui ikuiseksi verkkariviikoksi. Nyt pukeudutaan mukavasti, sellaisiin vaatteisiin, joissa itse viihdymme. Tämä saa miettimään keitä varten pukeudumme “normaalisti” ja mitä varten?
Pikamuotiteollisuus on saanut meidät uskomaan, että tarvitsemme jotain uutta jokaisen sesongin aikana. Ensin muotisesonkeja oli kaksi tai neljä, nyt jopa 52, eli uusia tuotteita on saatavilla joka viikko. Se mikä oli uutta tällä viikolla, näyttää vanhalta ensi viikolla. Pikaumuotikauppa elää jatkuvassa uutuuksien ja alennusmyyntien kierteessä. Samaan aikaan maailmassa viedään joka sekunti yhtä kuorma-autollista vastaava määrä vähän käytettyä vaatetekstiiliä poltettavaksi tai kaatopaikalle.
Mitä tapahtuu nyt, kun pikamuodista tuli “yhdessä yössä” tarpeetonta ja koko toimiala syöksyi kriisiin. Suuret muotijätit ovat ilmoittaneet ennenkuulumattomista tappioista, sulkeneet liikkeensä ja lomauttaneet työntekijänsä. Kriisin todelliset kärsijät löytyvät kuitenkin kulissien takaa, halpatuotannon maista, joissa miljoonat työntekijät jäävät ilman minkäänlaisia työttömyystukia ja terveydenhuoltoa. Kriisi nostaa valokeilaan pikamuotiteollisuuden räikeän kääntöpuolen, joka riistää tuotantoketjussaan tekijöitä ja ympäristöä.
Kriisi on mahdollisuus muutokseen.
Kuluttajat haluavat tehdä nyt asioita eri tavalla, tietoisemmin. Me harkitsemme uudelleen kulutustottumuksiamme ja arvojamme ja tuemme paikallisia yrityksiä, jotka tekevät hyvää, ja tasoittavat tietä uusien, kestävämpien liiketoimintamallien syntymiselle.
Samaan aikaan ympäristömme saa hengähtää liikatuotannosta ja kulutuksesta. Ihmisten ja ympäristön yhteys on selvempi kuin aikoihin. Valintojemme voima on merkityksellisempi.
Nyt on oikea hetki miettiä miten minä haluan kuluttaa ja millaisia viestejä minä haluan kuluttajana välittää itsestäni ja arvoistani. Ketä varten minä pukeudun, itseäni vai muita?
Jos ajatus trendikkyydestä kääntyy siihen suuntaan, että on arvostettua käyttää esimerkiksi todella hyvälaatuista, aidosti vanhaa laukkua tai villapaitaa, luodaan uusia uskomuksia siitä, mitä kuluttaja haluaa.
Professori Minna Halme, Aalto-yliopisto
Itse olen viimeiset viisi vuotta rakentanut vastuullisempaa vaatekaappia mm. lainaamalla ja suosimalla laadukkaita materiaaleja, olen myös vähentänyt ostamista huomattavasti. En seuraa pintamuotia ja Pukeudun funktionaalisesti ja niin, että minun on helppo muunnella pukeutumistani erilaisiin tilanteisiin sopivaksi. En ole vielä keksinyt tilannetta, jossa esimerkiksi musta merinovillakerrasto ja mustat laadukkaat leggingsit eivät olisi sopiva aluskerrasto. Peruspukeutumiseni perustuu urheiluleggingseihin ja villaan. En osta pikamuotia kuin käytettynä. Pidän pukeutumisesta ja saan siihen vaihtelua Vaatelainaamosta ja kirppiksiltä. En osta kirppiksiltäkään kuin harkiten. Panostan teknisiin uheiluvaatteisiin ja kuorivaatteisiin, jotka mahdollistavat ulkoiluharrastukseni. Ympäristöä eniten kuormittavat vaatteeni ovat kuorivaatteet ja lenkkarit. Pukeudun samoihin kerrastoihin ja trikoisiin kestä talvet, arvot ovat vahvempia kuin trendit.
On ihanaa huomata, että markkinoilla on yhä enemmän yrityksiä, jotka panostavat vastuulliseen tuotantoon kokonaisvaltaisesti – myös urheilutekstiilipuolella. Yksi urheilumarkkinan megatrendeistä on “Athleisure”, mikä tarkoittaa sitä, että urheiluvaatetuksen ja arkipukeutumisen yhdisteleminen yleistyy ja siitä povataan myös työpukeutumisen “uutta normia”. Tällainen funktionaalisen pukeutumisen suuntaus on innostava ja uskon, että etätyö ja kotitoimistopukeutuminen vielä vahvistaa ja nopeuttaa pukeutumissuuntausten muutosta. Toivottavasti myös pysähdytään miettimään, ketä varten pukeudutaan?
Ne ketkä pukeutuvat itseään, eivät muita varten säilyttävän tyylinsä kotona ja ulkona. Tyylikkyyttä ei voi ostaa riistämällä muiden oikeuksia palkkaan ja hyvinvointiin.
Ostolakko ei ratkaise ongelmiamme
Se, että lopettaisimme kaiken kuluttamisen tai ryhtyisimme ostolakkoon ei edusta kestävää elämäntyyliä. Kestävä elämäntyyli noudattelee kiertotalouden periaatteita, joka tällä hetkellä vaatii myös kuluttajilta vastuunottoa omista valinnoistaan. Osta harkiten, korjaa ja käytä loppuun, kierrätä loppuun käytetty vaate tai vaate, jolla ei ole käyttöä.
- Siivoa vaatekaappisi ja hyödynnä sen sisältöä paremmin.
- Huolla vaatteitasi.
- Vaihda vaatteita kavereiden kanssa.
- Shoppaile kirpputorilla.
- Hyödynnä vaatelainaamoja.
- Vie hyväkuntoiset vaatteet vaatekeräykseen.
- Harkitse tarkkaan jokaista vaateostostasi.
Vaatevallankumousviikkoa vietetään 20.-26. huhtikuuta. Kampanjan ideana on, että vaateteollisuudessa ihmisoikeuksien kunnioituksesta ja ympäristön suojelusta tulee standardi, ei poikkeus.
Kysy siis lempivaatteesi valmistajalta #whomademyclothes #whatsinmyclothes ja liity vaatevallankumoukseen!