Törmäsin Linkedinissä Népran Elsa Ahlforsin postaukseen eri elämäntapatestien tuloksista ja kiinnostuin itsekin tarkistamaan miten eri testien tulokset eroavat toisistaan. Elsa oli tehnyt Spark Sustainabilityn, Sitran ja Compensaten elämäntapatestit ja näitä samoja olen käyttänyt itsekin, eniten Sitran ja Spark Sustainabilityn, jonka Donut App myös löytyy puhelimestani.
Eri elämäntapalaskureiden tulokset eroavat toisistaan niin, että hiilijalanjälkeni asettuu 4000 ja 5000 kg CO₂e:n väliin/vuosi, myös appien ja verkkosivustojen laskurit eroavat toisistaan jonkin verran.
Keskivertosuomalaisen hiilijalanjälki on yli 10 000 kg CO₂e ja kansainvälisesti sama luku on noin 5 000 kg CO₂e. Kaikki hiilijalanjälki tai elämäntapalaskurit jakavat kulutustottumukset asumiseen, liikenteeseen ja matkailuun, ruokaan ja muuhun kulutukseen/vapaa-aikaan. Kaikki laskurit ovat karkeita, eli ne eivät huomioi millään tavalla yksityiskohtaisesti kenenkään kulutusta, mutta ne kaikki antavat samalla tavalla vastauksia siihen, mitkä valinnat vaikuttavat hiilijalanjälkeesi.
Asuminen
1 800 kg CO₂e/vuosi.
Asumme 134 m2 suuruisessa vuonna 1939 valmistuneessa kerrostaloasunnossa Helsingin keskustassa. Kohdallamme asumisesta aiheutuvaa hiilijalanjälkeä nostaa uusperheemme, eli näissä neliöissä elää vuoroviikoin kaksi tai viisi henkeä. Laskureille ilmoitin meillä asuvan 4 henkeä. Asunto on kahdelle ihmiselle aivan liian suuri, mutta nykyiseen elämäntilanteeseemme kolmen esiteinin kanssa liki välttämätön. Ennen tähän asuntoon muuttamista asuimme 68 m2 kerrostaloasunnossa, joten tiedän mistä puhun. Asunnon koko/asujien lukumäärä vaikuttaa todella paljon asumisesta aiheutuvaan hiilijalanjälkeen, samoin asumismuoto ja kiinteistön rakennusvuosi. Uudiskohteet (2010 jälkeen rakennetut) ovat pääsääntöisesti huomattavasti energiatehokkaampia kuin vanhat asunnot ja kerrostaloasuminen on pääsääntöisesti energiatehokkaampaa kuin erillistalossa asuminen.
Asumisen hiilijalanjälkeen vaikuttavat lisäksi lämmitys, sähkö ja vedenkulutus. Meillä käytetään ekosähköä (aurinko- ja tuulivoimaa), mutta asunto lämmitetään kaukolämmöllä, jonka laadusta en tiedä, mutta aion tarkistaa tämän!
Asumisen hiilijalanjälkeen voi jokainen vaikuttaa helposti näin!
- Laske huoneiston lämpötilaa 21 asteesta 19 asteeseen. Kahden asteen lämpötilan lasku/nousu voi vähentää/lisätä lämmitysenergiantarvetta 10 %
- Ota vain lyhyitä suihkuja. Yhden vesilitran lämmittämiseen 40 asteiseksi kuluu energiaa 0,04 kWh.
- Vaihda sähkö ekosähköön. Vihreän sähkön päästökerroin on lähes nolla
Liikenne ja matkailu
1400 kg CO₂e/vuosi.
Keskivertosuomalaisen liikkumisesta aiheutuva hiilijalanjälki on 3000 kg CO₂e/vuosi, josta yli kolmannes muodostuu henkilöautoilusta.
Liikennöinnin ja matkailun aiheuttamaan hiilijalanjälkeen vaikuttavat niin arkinen autoilu, kuin lomamatkatkin. Meillä on kymmenen vuotta vanha bensa-auto, jota käytetään työkeikoilla, lasten harrastuskuskaamisiin ja jonkin verran myös hupiin, eli kyläilyihin ja lähiretkeilyyn. Kerran tai kaksi vuodessa se matkustaa Lappiinkin, mutta useimmiten raiteita pitkin. Arvioin, että ajokilometrejä kertyy viikossa noin 100. Autoa ei käytetä päivittäiseen asioimiseen tai työmatkoihin, kaupassa käymme jalan tai pyörällä ja työmatkan (2,5 km) kuljen kävellen. Keskustan alueella liikumme myös julkisilla, useimmiten ratikalla. Lapset pyöräilevät tai matkustavat ratikalla 2,5 km koulumatkan. Joskus olen kuvitellut kuulleeni jonkun kävelleenkin…
Autoilun hiilijalanjälki lasketaan vuotuisten kilometrimäärien ja auton keskimääräisen käyttäjämäärän perusteella. Autoilun ilmastopäästöt muodostuvat polttoaineen käytöstä, auton valmistuksen ja tieinfrastruktuurin käytön ja ylläpidon päästöistä.
Sitra
Lentomatkustamisen hiilijalanjälkeä arvioidaan vuosittaisten lentotuntien määrällä. Keskimäärin Euroopan sisäisiä ulkomaanmatkoja teemme vuosittain noin kaksi, joten vastasin lentotunteja kertyvän kahdeksan. Lentämisen aiheuttamasta hiilijalanjäljestä ja sen kompensoinnista on keskusteltu paljon ja ihan aiheesta.
Ilmailu vaikuttaa ilmastoon maailmanlaajuisesti, koska siitä aiheutuu hiilidioksidi-, typenoksidi-, vesihöyry-, sulfaattihiukkas- ja nokihiukkaspäästöjä. IPCC on arvioinut, että ilmailun kokonaisvaikutukset ilmastoon tällä hetkellä ovat kahdesta neljään kertaa suuremmat kuin sen aikaisempien pelkkien hiilidioksidipäästöjen vaikutukset. Uusimpien yhteisön tutkimusten mukaan ilmailun kokonaisvaikutukset ilmastoon saattavat olla kaksi kertaa suuremmat kuin pelkkien hiilidioksidipäästöjen vaikutukset.
Sitra
On siis todella syytä punnita minkälaisen hinnan lomailusta lentäen on valmis maksamaan. Aika irvokasta on esimerkiksi lentää Lappiin ekologiselle luontoretkelle. Vastasin kyselyssä myös kompensoineeni lentomatkustukseni lipun oston yhteydessä, mutta sillä ei ole juurikaan merkitystä hiilijalanjälkeen. Lentämisen lisäksi vastasin laivamatkoja kertyvän vuodessa neljä.
Mielestäni on kummallista, että vain Spark Sustainabilityn testissä kysytään kävellen tai pyörällä tehtävistä matkoista, sillä ainakin meidän perheemme kohdalla se vähentää merkittävästi muiden kulkuvälineiden käyttöä ja Sitran testissä taas todetaan, että “Kilometrejä taitaa kertyä helposti.” Hmmm.
Mitä sitten auton vaihtoon tulee, en usko että vaihtamalla toimiva auto toiseen toimivaan, mutta ekologisemmalla polttoaineella toimivaan autoon näillä ajokilometreillä, pienentää hiilijalanjälkeäni. Ekologisin teko lähes aina on käyttää olemassa oleva tavara loppuun.
Liikennöinnin ja matkustamisen aiheuttamaan hiilijalanjälkeen voit vaikuttaa näin:
- Matkusta mahdollisimman täydellä autolla. Suosi kimppakyytejä ja yhdistä autoillen hoidettavat asiat samoille reissuille.
- Tee ainakin yksi etätyöpäivä viikossa. Etätyöpäivänä säästät työmatka-autoiluun tai matkoihin kuluvat eurot ja ajan.
- Kulje julkisilla, kävellen tai pyörällä. Ja valitse harrastukset sen mukaan, että et tarvitse niihin pääsemiseen autoa.
Ruoka
1140 kg CO₂e/vuosi.
Keskivertosuomalaisen ruuan hiilijalanjälki on 1600 kg CO₂e/vuosi, josta yli kolmannes muodostuu punaisesta lihasta!
Ruokavaliomme perustuu kasvisruokaan ja lisäksi syömme kananmunia, juustoa ja harvakseltaan kalaa. Ihmettelen, että vain Spark Sustainabilityn laskurissa kysytään ruokailutottumuksista tarkemmin, kun esim. Sitra (johon ilmeisesti myös Compensaten laskuri perustuu) niputtaa naudanliha ja juusto/porsaan liha, kana, kala ja kananmuna maito ja maitotuotteet/juomat näihin kolmeen kategoriaan, joiden aiheuttama hiilijalanjälki perustuu annoskokoihin ja kategorialle laskettuun päästökertoimeen. Joudun siis vastaamaan naudan- ja porsaanlihakategorioihin kyllä satunnaisen kalan, juuston- ja kananmunien kulutuksen vuoksi.
Vegaanina hiilijalanjälki olisi huomattavasti alhaisempi ja kaikkien Suomalaisten on hyvä punnita omien ruokailutottumusten hiilijalanjälkeä – edelleen myös minun, sillä monta kiloa heilahtaa myös päivittäisestä kahvin ja teen kulutuksesta, eikä se viinikään mikään päästötön juoma ole!
Ruoan kuormaan vaikuttavat myös ravintolaruokailu ja ruokahävikki. Älä siis heitä ruokaa pois! Suomalaiset heittävät syömäkelpoista ruokaa roskiin noin 23 kg vuodessa. Ruokahävikin minimoimisesta olen meidän taloudessamme ylpeä!
Ruokailun aiheuttamaan hiilijalanjälkeen voit vaikuttaa mm:
- Suosi kasvisruokaa. Valitse kausimakuja ja kotimaisia kasviksia ja juureksia. Tutustu Satokausikalenteriin ja opettele kokkaamaan kasvisruokaa, voit säästää myös sievoisen summan rahaa.
- Opettele oikea annoskoko. Valmista ja ota ruokaa vain tarvittava määrä.
- Juo vettä ja tutustu kasviperäisiin maidon korvikkeisiin. Maidon vaihtaminen hanaveteen vastaa 900 autolla ajettua kilometriä.
- Ota vastaan Vegaanihaaste! Vegaaniksi siirtymällä voit pienentää hiilijalanjälkeäsi 10 prosenttia vuodessa. Säästö vastaa esim. kaikkia meidän perheemme vuosittaisia ajokilometrejä.
Tavarat ja hankinnat
600 kg CO₂e/vuosi.
Asuminen, liikkuminen ja ruoka ovat keskivertokuluttajan hiilijalanjäljen merkittävimpiä osa-alueita. Muun kulutuksen ilmastopäästöjen kattava arvioiminen ja määrittäminen jää kaikissa kyselyissä hyvin karkealle tasolle ja kysymysten tarkoituksena on lähinnä kasvattaa tietoisuutta siitä, että myös muilla valinnoilla on merkitystä.
Sisustuksen ja kodinhoitotuotteiden, vaatteiden ja jalkineiden, vapaa-ajanviettoon ja harrastuksiin liittyvien tavaroiden, audiovisuaalisten laitteiden sekä kirjojen, lehtien ja paperituotteiden yhteenlasketut ilmastopäästöt ovat keskimäärin noin 1050 kg/henkilö/vuosi
Sitra
Kyselyissä tarkastellaan vapaa-ajan asumista ja esim. lemmikkien omistamista, sekä ostokäyttäytymistä. Meillä ei ole kesämökkiä, eikä lemmikkiä, mutta purjevene kuitenkin. Vene ei näy siis tilastoissa, mutta jos näkyisi, nostaisi toki hiilijalanjälkeäni, vaikka tuulivoimalla kulkeekin. Ostotottumukseni ovat muuttuneet viime vuosina todella radikaalisti ja ostan nykyään lähes poikkeuksetta vain tarpeeseen ja suosin aina mahdollisuuksien mukaan esim. kierrätettyjä huonekaluja ja kodin sisustustavaroita.
On tärkeää pyrkiä vastuullisuuteen kaikissa hankinnoissa ja vähintään punnita hankintojen tarpeellisuutta ostohetkellä.
- Osta tarpeeseen ja valitse vastuullisesti tuotettuja tavaroita ja palveluja. Valitse lähellä tuotettua ja vaadi myös käyttämiltäsi palveluntarjoajilta vastuullista toimintaa.
- Opettele huoltamaan vaatteita, varusteita ja kenkiä. Hanki laadukkaita tavaroita, jotka on suunniteltu kestämään aikaa, korjattavaksi, huollettavaksi.
- Liity paikalliseen kierrätysryhmään ja kysy löytyisikö etsimäsi tavara käytettynä ennen kauppaan suuntaamista.
Sitran sivuilta löytyy esim. paljon vinkkejä, joilla voit keventää hiilijalanjälkeäsi. Compensate tarjoaa tietenkin lisäksi mahdollisuuden kompensoida omaa kuormaansa, esim. minun hiilijalanjäljen kompensointi maksaisi 12 €/kk. On kuitenkin selvää, että vaikka minulla olisi helposti varaa maksaa itseni nollille, ei maapallo tästä rahalla selviä, on siis ryhdyttävä tekoihin. The Donut App ja Spark Sustainability tarjoavatkin laskurin lisäksi lukuisia hyviä vinkkejä päivittäisiin tekoihin, joilla voi pienentää omaa hiilijalanjälkeään.
Katsoo asiaa miltä kantilta tahansa jokaisen on osallistuttava ilmastotalkoisiin, sillä Suomalaisten on karsittava hiilijalanjälkeään seuraavan kymmenen vuoden kuluessa 75 %. Tarvitaan pieniä ja suuria muutoksia – tietoisuus omasta ilmastokuormasta on ensimmäinen askel kohti pienempää hiilijalanjälkeä, yli 10 tonnista matkaa 2,5 tonniin on nimittäin paljon. Meidän kohdallamme se tarkoittaisi taloyhtiön siirtymistä uusiutuvaan kaukolämpöön, yhteiskäyttöautoa (max 50 ajokilometriä viikossa) ja lento- tai laivamatkailusta luopumista, sekä tai vegaaniseen ruokavalioon siirtymistä. Suomalaisen ulkomaanmatkakiintiö voisi olla yhden lentomatkan luokkaa vuodessa.
Suosittelen lämpimästi tutustumaan myös Sitran 1,5 asteen elämäntavat -julkaisuun ja tähän artikkeliin.
Ovatko elämäntapatestit sinulle tuttuja ja oletko saanut niiden avulla näkökulmaa valintojesi vaikutuksesta ympäristöllemme?
Lähteet: Sitra, Compensate ja Spark Sustainability