Viime keväänä valmistautuessani Helsinki Half Marathon -tapahtumaan käytin apunan Garminin valmista juoksuharjoitusohjelmaa, joka perustui sykealueharjoitteluun. Olin tyytyväinen harjoitusohjelmaan, sillä se toi sopivasti vaihtelua treeneihin ja tunsin myös kehittyväni kohti päätavoitettani, eli HHM:ää yhdessä EndorfiinikoukussaRUN -ryhmän kanssa. Kevään harjoittelut yhdistettynä raudanpuuteanemaan ilman anemiaa, johtivat kuitenkin rasitusvammoihin, jotka halvaannuttivat juoksuharjoittelun täysin useamman kuukauden ajaksi. Marraskuun rautainfuusion jälkeen kipeät ja kovat pohkeet avautuivat ja pystyin aloittamaan uudelleen säännöllisemmän lenkkeilyn.
Vaikka kesä oli todella kivulias, loppusyksy on jo lupaillut parempaa.
- Heinäkuussa en juossut ollenkaan, hädin tuskin kävelin
- Elokuussa juoksin kahdesti kipulääkekuurilla, yhteensä 12 km
- Syyskuussa lopetin kipulääkkeet ja juoksin 5 km
- Lokakuussa juoksin noin kerran viikossa, yhteensä 40 km
- Marraskuussa juoksin jo 10 lenkkiä, yhteensä 90 km
- Joukukuussa otin vastaan Elinan #juostenjouluun -haasteen ja juoksin 110 km
Nyt, kun olen saanut juoksua ja koko elämää kesän ja syksyn ajan vakavasti häiritsevät jalkavaivat, eli luupiikin ja isovarpaan tyvinivelen kuluman kohtuullisesti hallintaan, on himo tavoitteellisempaan juoksemiseen jälleen kasvanut.
Oikean jalan rasitusvammoja on hoidettu pohjallisten ja kuntoutuksen avulla. Rasitusvammojen perimmäiseksi syyksi arvelen itse raudanpuuteanemiaa, joka haittasi palautumista niin, että pohkeet eivät enää käytännössä palauttuneet ollenkaan. Kipeät pohkeet johtivat ontumiseen, joka johti jalan virheasentoon, kantakalvon tulehdukseen, varvisteluun ja lopulta myös vaurioon isovarpaan tyvinivelessä. Syksyn aikana olen saanut rautainfuuson kautta apua yli viisi vuotta jatkuneeseen raudanpuuteanemiaan ja myös jalan virheasentoa on korjattu Liikuntafysion Juha Koistisen askelanalyysin kautta saasduilla jumppaohjeilla ja muotoilluilla pohjallisilla. Koen, että olen valmis jatkamaan rakkaan juoksuharrastuksen parissa ja toivon tietenkin kivuttomia kilometrejä, mutta myös kunnon parantumista vähintään viime kevään tasolle.
Uskon vahvasti siihen, että juoksemalla hitaasti, oppii juoksemaan hitaasti, ja oman tahdon avulla mukavuusalueelta poistuminen on hankalampaa, kuin käskystä.
Niinpä lähdin jälleen selaamaan Garminin valmiita juoksuharjoitusohjelmia, ja huomasin ilokseni, että Garmin Forerunnerista jo tovin löytynyt valmentajakolmikko on valittavana palvelukseen myös Fenix 6s pro -kellooni. Niinpä tutustuin Gregin, Amyyn ja Jeffin ja päätn aloittaa Amy Parkerson-Mitchelin valmennuksen kohti 6.6. juostavaa Helsinki Half Marathonia.
Garmin tarjoaa siis palvelukseen kolme erilaista valmentajaa ja valmennusohjelmat, jotka perustuvat erilaisiin valmennusfilosofoihin, mutta myös omaan lähtö-, tavoitetasoosi. Harjoitusohjelmat muotoutuvat harjoittelun edetessä ja saatavilla on myös arvio siitä, miten todennäköisesti olet tavoitteeseesi pääsemässä.
Yksi valmentajista on Jeff Gallowlay, mies suuren suosion saavuttaneen Run-Walk-Run -valmennuksen takana. Greg McMillan on ansioitunut juoksija, valmentaja ja kirjailija, joka on valmentanut lukuisia suuria juoskijoita ja juoksumassoja. Amy Parkerson-Mitchel tuntui kuitenkin tähän hätään itselleni sopivimmalta vaihtoehdolta, sillä tämä juoksija ja valmentaja korosti esittelyssään myös rasitusvammojen ehkäisemisen ja järkevään kuormituksen tärkeyttä. So Amy i choose you ja niinpä suuntasin harjoitusohjelman aloittavan 5 minuutin testijuoksun pariin. Testijuoksun avulla ohjelma käynnistyy ja ensi viikosta lähtien minulla on taas valmiit harjoitukset kellossani, räätälöitynä neljälle päivälle viikossa.
5 min testijuoksun keskivauhti ol 4:36 min/km.
Kevään aikana tässä osoitteessa pääsee seuraamaan miten valmennusohjelma etenee. Postailen myös instan storyyn harjoitukset, joten ota seurantaan myös noora_sustainablyfit
*Yhteistyössä Garmin