Kiitos, olen saanut kunnian nousta upeiden ehdokkaiden rinnalle Weekendbeen vastuullisuusvaikuttaja -äänestyksessä.
Tähän jengiin pääseminen sai minut miettimään mistä kaikki alkoi, koska kestävät arvot alkoivat nousta omassa arjessani esiin ja miksi haluan puhua niiden puolesta. Sillä uskokaa, olen omaa jalanjälkeäni saanut siivota oikein urakalla. Mistä kaikki oikein alkoi?
Olen Helsinkiläinen saariston lapsi, jonka sielunmaisema alkoi rakentua merelle perheemme veneilyharrastuksen myötä kymmenvuotiaana. Ne kesät, kirkkaan veden, auringon paahtamat laakeat kalliot, riemun kun aamulla isän kanssa verkkoja kokiessa ne olivat täynnä kameplaa, iltanuotion mustassa heinäkuun yössä. Aika saaristossa jäi sieluun soimaan. Merestä tuli minun elementtini.
2010-luvun alussa huomasin, että se mitä rakastin alkoi muuttua. Sinilevä yleistyi ja kalastajilta ei saanut enää ostettua kalaa kuin hyvin harvoin, ne olivat pieniä, mutta huomattavia muutoksia minulle. Elämään saaristossa alkoi onnen rinnalle nousta huoli ja haikeus, kiinnostus kestävämmästä tavasta elää alkoi kasvaa.
Myös lapset kasvoivat ja ajatus siitä, että he eivät voisi kokea niitä asioita, mistä minä sain nauttia tuntui pahalta, oli syyllinenkin olo.
En muista miksi jo 11-vuotiaana ilmoitin koulussa ryhtyväni kasvissyöjäksi ja kahlasinkin teinvuodet läpi aurinkokokastikkeesta Torkkelinmäen kuvataidelukiossa nauttien, koin vahvaa hengenheimolaisuutta kaltaisten kanssa, shoppailin kirppiksillä ja UFFissa.
Sain ensimmäisen työpaikkani mainostoimistossa parikymppisenä ja alkoi erilainen aika. Olin monella tapaa eksyksissä ja täytin tyhjiötä shoppailemalla ja viettämällä nyttemmin katsottuna kestämätöntä elämää, niin ilmastonmuutoksen kuin itsenikin kanssa. Tuli lasten aika ja sitten, aivan väärään aikaan tuli minun aikani löytää itseni. Se nainen löytyi tuhansien juostujen kilometrien varrelta. Juostessani minulla oli aikaa olla itseni kanssa hiljaa. Liikunnasta tuli minun henkireikäni, loputtomasta lenkkipoluista se kirkko, jossa keräsin itseni. Ero. Kriisistä alkoi matka itseeni ja aloin ymmärtää mikä minulle on tärkeää, kuka oikeastaan olen ja minkä puolesta haluan tehdä töitä. Minkälaiseen maailmaan ja millä arvoin haluan lapsiani kasvattaa.
Olen tullut pitkän polun myötä sellaiseksi ihmiseksi, joka arvostaa toisten ihmisten hyvinvointia ja luonnon monimuotoisuutta enemmän kuin tavaraa tai vaurautta.
Olen kiinnostunut kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista, liikunnasta, ravitsemuksesta, luonnon monimuotoisuuden säilyttämisestä, ihmisiä ja ihmisyyttä kunnioittavasta politiikasta, kiertotaloudesta, kierrättämisestä ja arjen paremmista valinnoista. Haaveilen taloudellisesta riippumattomuudesta ja elämästä ulkomailla, omavaraisuudesta ja siitä, että voin työlläni vaikuttaa ihmisten asenteisiin ja kulutustottumuksiin. Olen parantumaton esteetikko ja kaunis koti, kauniit asiat, esineet ja ihmiset kiinnostavat edelleen.
Olen oppinut, että määrätietoisesti kilometrejä keräillen etenee lähemmäs päämääriään ja iloisena avaan ensi viikolla Sugar Helsingin oven ja olen taas yhden askeleen lähempänä minulle merkityksellistä elämää.
Toivon, että annatte äänenne vastuullisuuden puolesta puhujille ja lisäätte arkeenne ajatuksia ihmisistä, jotka ovat luonnon ja ihmisten puolella jokainen omista lähtökohdistaan ja omalla tavallaan. Vastuullisuusvaikuttajat äänestykseen ovat valinneet Weekenbeen instagram -seuraajat, eli ehdolla on sellaisia henkilöitä, joiden sisällöt on koettu kestävää elämäntapaa edistäväksi. Kanssani ehdolla ovat (linkit vievät ensisijaisesti nimetyn vaikuttajan blogiin ja jos sellaista ei ole niin instagramiin):
Aino Huotari
Pipsa Valkeila – Arvokas Maailma
Eveliina Tistelgren
Fiia
Gia Matkakuume
Ida Strack
Julia Thúren
Hanne Valtari – Lähiömutsi
Miikka Hast
Outi Les Pyy
Ami Värtö
Reetta Pelli
Roosa Rahkonen
Roskapäivä Eino
Veera Malmivaara
Ehdokkaisiin voi tutustua ja äänen pääsee antamaan Weekendbeen sivuilla!
Kiitos ja pus!
